Luku 2
Kädestä pitäen
Arvioitu lukuaika 26 min
Julkaistu
Entisen avomieheni kahdeksantoistavuotias pikkuveli pyysi minulta apua kahteen ongelmaan: hänen kullinsa oli pieni ja hän tuli liian nopeasti. Minun ongelmani oli, että hän oli muuttunut kahdessa vuodessa aivan liian söpöksi.
Sisältömerkintä: Eksplisiittinen seksuaalinen sisältö, suojaamaton seksi ja ikäero.
Joonaksen vanhempien mökillä oli sellainen syystalkoopäivä, jolloin jokaiselle löytyi työ ennen kuin ehti ottaa kahvia.
Olin ehtinyt laskea takkini kuistin penkille, kun Joonaksen äiti työnsi käteeni hanskat ja osoitti halkokatosta. Järjestely tuntui tutulta. Neljän yhteisen vuoden aikana olin oppinut, ettei heidän mökilleen saavuttu vieraaksi vaan tilapäiseksi työvoimaksi. Ero Joonaksesta oli vienyt minulta avaimen hänen asuntoonsa, mutta ei hänen äitinsä numeroa eikä kutsuja kevään ja syksyn talkoisiin. Olimme eronneet kaksi vuotta aikaisemmin ilman petosta, lautasten heittelyä tai muutakaan, joka olisi vaatinut koko suvun jakamista kahteen leiriin.
Halkokasan vieressä seisoi nuori mies, jonka tunnistin heti ja jota jouduin silti katsomaan toisen kerran.
– Moi, Katri.
– Eetu?
Hän levitti käsivarsiaan sen verran, että saatoin tarkistaa havainnon. Vaaleanruskeat hiukset olivat edelleen samalla tavalla sekaisin kuin silloin, kun hän oli viisitoistavuotiaana käynyt jääkaapillamme syömässä kaiken, minkä Joonas oli kuvitellut säästävänsä seuraavalle päivälle. Muu oli muuttunut. Eetu oli kasvanut. Hänen hartiansa olivat leventyneet, ja poikamainen pyöreys oli hävinnyt kasvoista. Hän oli hoikka, farkuissa ja liian suuressa tummassa hupparissa, jonka hihat oli työnnetty kyynärpäihin. Toinen hanska roikkui hänen hampaissaan.
– Sinä näytät yllättyneeltä, hän sanoi vedettyään hanskan käteensä.
– Minulle luvattiin talkoisiin Joonaksen pikkuveli. Sinä olet ilmeisesti joku sijainen.
– Alkuperäinen kasvoi ulos tehtävästä.
Hymy oli helppo ja vastaus tuli liian nopeasti ollakseen harjoiteltu. Huomasin katsovani häntä uudestaan.
Kaksi vuotta aikaisemmin Eetu oli ollut minulle yksiselitteisesti Joonaksen teini-ikäinen pikkuveli. En ollut ajatellut hänestä mitään, mitä hänen äitinsä ei olisi voinut kuulla. Nyt edessäni seisoi kahdeksantoistavuotias mies, ja kehoni teki tämän havainnon huomattavasti ennen kuin olin ehtinyt päättää, oliko se hyvä ajatus.
Minä olin kaksikymmentäyhdeksän, Joonas kolmekymmentäyksi. Meidän kahden vuoden ikäeromme oli aina tuntunut niin yhdentekevältä, ettei sitä tarvinnut edes ajatella. Kahdeksantoistavuotiaan Eetun kohdalla laskutoimitus tuli mieleeni pyytämättä. Yksitoista vuotta ei kadonnut katsomalla toiseen suuntaan. Se muuttui lähinnä kiusallisen kiinnostavaksi.
Joonas ilmestyi liiterin takaa kottikärryjen kanssa.
– Hyvä, sinä löysit lapsenvahdin, hän sanoi minulle ja nyökkäsi Eetua kohti. – Pidä se töissä.
– Olen ollut aamukahdeksasta asti töissä, Eetu sanoi.
– Kello on vasta yksitoista.
– Siksi sanoinkin, että olen ollut aamukahdeksasta asti.
Joonas ei jäänyt kuuntelemaan. Hän työnsi kärryt kohti rantaa ja huusi mennessään jotakin veneen pohjatulpasta. Eetu katsoi hänen peräänsä.
– Minulla on vielä nimikin, hän sanoi.
– Olen kuullut huhuja.
Aloimme pinota halkoja. Eetu kantoi niitä liiteristä ja minä asettelin ne seinustalle. Hän ei yrittänyt näyttää voimiaan nostamalla liikaa kerralla, vaan teki työn nopeasti ja tasaisesti. Kun hanskani takertui halosta törröttävään tikkuun, hän otti puun kädestäni ja antoi tilalle sileämmän. Tikkuisen hän vei sanaakaan sanomatta sivuun pilkottavaksi. Hänen keskittyessään suupieli painui hieman vinoon.
Muistin yhtäkkiä, että sama ilme oli tullut hänelle koulutehtävien ääressä. Olin joskus auttanut häntä ruotsinläksyissä meidän keittiönpöytämme ääressä Joonaksen pelatessa olohuoneessa. Muisto teki ikäerosta hyvin konkreettisen.
– Vieläkö kirjoitat niitä juttuja? Eetu kysyi.
– Kirjoitan minä muutakin kuin niitä juttuja.
– Niin, mutta sanoit kerran, että haluaisit kirjoittaa jutun ihmisistä, jotka puhuvat autolleen korjatessaan sitä.
Katsoin häntä.
– Milloin minä olen sanonut niin?
– Kun meillä oli se vanha Corolla. Joonas väitti, ettei se käynnisty, jos sille kiroilee.
Siitä oli ainakin kolme vuotta. Olin itse unohtanut koko ajatuksen.
– Opiskeletko vielä automekaanikoksi?
– Viimeinen vuosi. Teen välillä töitä samalla korjaamolla, jossa olin harjoittelussa.
– Ja asut yhä vanhemmillasi Kangasalla?
– Toistaiseksi. Äiti pitää sitä järkevänä ja minä pidän ilmaisesta jääkaapista. Olemme löytäneet yhteisen edun.
– Puhutko autoille?
– Vain niille, jotka kuuntelevat.
– Sitten juttu pitää ehkä vielä kirjoittaa.
Eetu hymyili ja nosti seuraavan sylillisen. Päivä jatkui ympärillämme äänekkään tavallisena. Joonaksen isä käynnisti lehtipuhaltimen. Kaksi perhetuttua haravoi rantaa ja väitteli siitä, poltettiinko märät lehdet vai jätettiinkö ne maatumaan. Joonaksen äiti kulki kuistin ja keittiön väliä tarjotin kädessään ja käski kaikkia vuorotellen syömään.
Kun halkopino valmistui, Eetu tuli kanssani rantaan. Vene piti nostaa trailerille, ja siihen tarvittiin yhtä aikaa kuusi ihmistä, kolme eri suunnitelmaa ja Joonaksen isän mielestä vain yksi oikea tapa. Eetu asettui viereeni köydelle. Märkä köysi painui hanskojemme läpi, ja kun vene nytkähti ylöspäin, Eetun olkavarsi osui omaani.
Kosketuksessa ei ollut mitään tarkoituksellista. Kehoni ei silti suhtautunut siihen aivan yhtä asiallisesti.
Myöhemmin Eetu toi minulle kahvin, ennen kuin ehdin pyytää. Siinä oli maitoa mutta ei sokeria.
– Muistit tuonkin? kysyin.
– Sinä joit meillä aina tuollaista.
– Olen saattanut muuttua kahdessa vuodessa.
– Oletko?
Kysymys oli viaton vain, jos sen halusi kuulla viattomana. Eetu seisoi edessäni oma mukinsa käsissään ja katsoi minua vähän liian pitkään. Sitten Joonas huusi häntä auttamaan pressun kanssa, ja hetki meni ohi.
Lähtöä tehdessäni piha oli jo hämärä. Puin takin päälleni, halasin Joonaksen äitiä ja lupasin tulla taas keväällä, jos minut hyväksyttäisiin työn laadun perusteella. Joonas kantoi ruokakasseja vanhempiensa autoon. Muut puhuivat kuistilla yhtä aikaa.
Eetu seurasi minua oman autoni luo.
– Katri.
Käännyin. Hän työnsi kädet hupparinsa taskuihin ja vilkaisi pihalle kuin varmistaakseen, ettei Joonas ollut tulossa.
– Saanko minä joskus laittaa sinulle viestiä?
Kysymys oli niin varovainen, ettei se sopinut siihen nuoreen mieheen, joka oli koko päivän vastannut minulle epäröimättä.
– Saat tietysti.
– Vaikka jostain henkilökohtaisesta?
– Vaikka siitä.
Eetun hartiat rentoutuivat hieman.
– Hyvä. Ei minulla nyt tässä mitään.
– Arvelinkin, ettet tullut tunnustamaan rikosta pihavalon alla.
– En ainakaan sellaista, josta on vielä näyttöä.
Hän hymyili taas. Minä istuin autoon, suljin oven ja katsoin sivupeilistä, kuinka Eetu palasi muiden luo.
Ajomatkalla Tampereelle muistutin itseäni kolme kertaa siitä, kuka hän oli. Neljännellä kerralla myönsin, ettei muistutus vähentänyt kiinnostustani lainkaan.
Viesti tuli neljä päivää myöhemmin.
Moi. Tarkotitko oikeasti sitä että saan puhua henkilökohtaisesta asiasta?
Vastasin olevani tavallisesti ainakin omien sanojeni puolella.
Kolme pistettä ilmestyi ruudulle, katosi ja palasi.
Pystyisitkö pitämään sen omana tietona? Varsinkin Joonakselta.
Pystyn, jos asia ei koske vaaraa sinulle tai jollekulle muulle.
Tällä kertaa vastaus tuli nopeasti.
Ei koske. Se on vaan nolo.
Pyysin häntä soittamaan tai tulemaan käymään. Eetu halusi tulla. Sovimme torstain kuudeksi.
Torstaina hän soitti ovikelloani neljä minuuttia etuajassa. Hän oli vaihtanut hupparin mustaan farkkutakkiin ja yrittänyt ilmeisesti järjestää hiuksensa. Yritys näkyi lähinnä siinä, että ne sojottivat nyt eri suuntiin kuin mökillä.
– Löysitkö helposti?
– Navigaattori on kuullut Tammelasta.
– Kehitys menee eteenpäin.
Eetu riisui kengät eteisessä ja jäi seisomaan takki päällään. Otin sen häneltä ja ripustin naulaan. Hän seurasi olohuoneeseen, vilkaisi ikkunan vieressä olevaa kirjoituspöytääni ja pysähtyi katsomaan avoinna olevaa käsikirjoitusta näytöllä.
– Oliko sinulla työt kesken?
– Kirjoittajalla on aina työt kesken. Se ei tarkoita, ettei hän voisi keittää kahvia.
Pienessä keittiössä Eetu istui pöydän ääreen ja minä kaadoin meille kahvit. Kadulta kuului ratikan kirskahdus kaarteessa ja sen jälkeen märällä asfaltilla kulkevien autojen tasainen suhina. Makuuhuoneen ovi oli kiinni. Olin sulkenut sen ennen Eetun tuloa, vaikken halunnut myöntää itselleni miksi.
Eetu pyöritti mukia käsissään.
– Sinulla on varmaan aika paljon kokemusta, hän sanoi.
– Kahvista vai henkilökohtaisista asioista?
– Seksistä.
Nyt tiesin ainakin aiheen.
– Jonkin verran.
– Voiko siinä oikeasti oppia paremmaksi?
– Voi. Osa oppii jopa kuuntelemaan.
– Minä tarkoitan, jos on lähtökohtaisesti huono.
Hän piti katseensa mukissa. En kiirehtinyt vastaamaan. Kahvinkeittimen viimeinen pisara putosi pannuun, ja putkissa kolahti jossakin ylempänä talossa.
– Mitä sinä tarkoitat huonolla? kysyin lopulta.
– Että tuottaa pettymyksen.
– Kenelle?
– Tytöille.
– Eetu, minä en saa sinusta ulos mitään hyödyllistä, jos kutsut kaikkea vain asiaksi ja pettymykseksi.
Hän vilkaisi minua ja hymähti hermostuneesti.
– Arvasin, että sanoisit noin.
– Siksi tulitkin.
Eetu joi kahvia, vaikka se oli vielä liian kuumaa. Hän laski mukin nopeasti takaisin pöydälle.
– Olen ollut kahden kanssa, hän sanoi. – Molemmat olivat kahdeksantoista. Tai toinen täytti yhdeksäntoista pari viikkoa sen jälkeen, mutta kuitenkin. Käytettiin kondomia molemmilla kerroilla.
Nyökkäsin. En kysynyt nimiä.
– Ensimmäisellä kerralla minä tulin melkein heti. En siis ihan ennen kuin pääsin sisään, mutta ei siinä montaa työntöä ehtinyt. Sitten minä vaan makasin siinä ja pyytelin anteeksi. En tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä.
– Mitä hän teki?
– Sanoi, ettei se haittaa. Mutta kyllähän se haittasi.
– Mistä tiedät?
– Siitä, ettei hän halunnut uudestaan.
Se ei vielä kertonut, miksei nainen ollut halunnut uudestaan. Eetu ei kuitenkaan tarvinnut siinä kohdassa ristikuulustelua.
– Toisella kerralla ajattelin, että nyt osaan olla rauhallisemmin. Tulin ehkä puoli minuuttia myöhemmin kuin ensimmäisellä. Hän kertoi siitä kavereilleen.
Eetun sormet puristuivat mukin ympärille.
– Millä tavalla?
– Että minulla on tosi pieni muna ja ettei minua kannata ottaa sänkyyn, ellei halua ehtiä riisua kauemmin kuin panna. Siitä tuli sitten vähän parempi juttu joka kerta, kun joku kertoi sen eteenpäin. Yhden version mukaan olin lauennut housuihini, kun hän koski minua.
Hänen äänensä pysyi tasaisena, mutta korvat punoittivat.
– Pienessä koulussa jutut kiertävät, hän jatkoi. – Sitten yksi samanikäinen nainen sanoi baarissa, ettei hän ala opettaa minulle seksiä, kun yritin pyytää häntä ulos. En ollut edes puhunut seksistä. Enkä minä kai enää oikein osaa yrittää kenenkään kanssa, kun ajattelen valmiiksi, että ne tietävät.
– Tietävätkö ne?
– Osa tietää. Loput voisivat kuulla.
– Ja sinun kullisi on oikeasti pieni?
Eetu nosti katseensa. Kysymys oli tahallisen suora. Hetken kuluttua hän nyökkäsi.
– On. Ei se ole mikään huhu.
– Hyvä, että erotetaan tosiasiat maineesta.
– Et kai sinä nyt sano, ettei koolla ole mitään väliä?
– En. Minä pidän itse isoista kulleista, joten olisi aika tekopyhää väittää, ettei koolla ole minulle mitään merkitystä.
Eetun ilme jähmettyi hetkeksi, mutta sitten hän naurahti. Ääni oli vähän epäuskoinen.
– Okei. Ainakin olet rehellinen.
– Sitä varten sinä tulit. Pienellä kullilla ei saa aikaan samanlaista täyttymisen tunnetta kuin isolla. Nopeasta laukeamisesta taas tulee ongelma, jos mies päättää, että seksi päättyi siihen. Kumpikaan ei kerro, mitä osaat käsilläsi tai suullasi, huomaatko toisen reaktiot tai pystytkö jatkamaan ensimmäisen laukeamisen jälkeen.
Eetu nojasi hieman lähemmäs.
– Minä en tiedä, osaanko mitään niistä.
– Et varmaan vielä kovin hyvin. Olet ollut seksissä kahdesti, molemmat kerrat paniikissa.
– Juuri tuota minä tarkoitan.
Olimme taas hetken hiljaa. Eetu ei enää pyöritellyt mukia eikä katsonut sen pohjaan. Hän laski kätensä pöydälle ja katsoi minua suoraan. Minun teki mieli siirtää omani lähemmäs, mutta jätin ne vielä mukini ympärille. Olin kuullut, mitä hän pelkäsi. Halusin kuulla myös sen, mitä hän oli tullut pyytämään.
– Minä haluaisin oppia oikeasti, hän sanoi. – En mitään temppuja, joilla voisi esittää osaavansa. Vaan mitä pitää tehdä, jos toinen ei saa siitä kullista tarpeeksi. Miten tietää, mitä nainen haluaa, ja mitä voi tehdä sitten kun on jo tullut.
– Sitä ei opi yhdestä yleisohjeesta.
– Niin minä vähän ajattelinkin.
– Mitä sinä sitten ajattelit?
Eetu veti henkeä. Hänen katseensa käväisi keittiön ovella, vaikka asunnossa ei ollut ketään muuta.
– Että sinä voisit ehkä näyttää.
– Puhutko sinä nyt harjoittelemisesta minun kanssani?
Hänen kasvonsa punehtuivat kokonaan. Hän ei silti katsonut pois.
– Puhun.
– Haluatko sinä seksiä minun kanssani vai vain turvallisen opettajan?
Eetu mietti hetken.
– Molempia. Minä olin ajatellut sinua jo ennen talkoita, mutta siellä se meni pahemmaksi.
– Pahemmaksi?
– Paremmaksi minun kannaltani. Ehkä hankalammaksi sinun.
Nauroin. Jännitys hänen kasvoillaan hellitti hieman.
– Minä en tee tätä säälistä, sanoin.
– En haluakaan.
– Enkä siksi, että olin joskus sinulle läheinen aikuinen. Silloin kun asuin Joonaksen kanssa, sinä olit minulle vain hänen selvästi nuorempi pikkuveljensä. En ajatellut sinua tällä tavalla.
– Tiedän.
– Nyt ajattelen.
Eetu nielaisi.
– Hyvä.
– Tämä pysyy meidän välillämme. Ei Joonakselle, vanhemmillesi eikä meidän tuttavapiirillemme.
– Siksi kysyin juuri sinulta. Joonas kohtelisi minua loppuelämän kuin jotain kaksitoistavuotiasta, jos se kuulisi edes siitä, mitä kerroin.
– Minä en kerro.
– En minäkään.
Nousin pöydän äärestä. Eetu seurasi liikettäni katseellaan.
– Vielä yksi asia, sanoin. – Sinä saat muuttaa mielesi missä vaiheessa tahansa. Niin saan minäkin. Mutta jos haluat jatkaa, sano se nyt niin, ettei minun tarvitse päätellä.
Eetu nousi. Hän oli minua hieman pidempi, minkä olin jostain syystä huomannut kunnolla vasta silloin.
– Haluan jatkaa.
Menin hänen luokseen ja asetin käden hänen poskelleen. Parransänki oli niin vaalea ja lyhyt, että tunsin sen paremmin kuin näin. Eetu odotti, mutta hänen kätensä nousi vyötärölleni jo ennen kuin suutelin häntä.
Ensimmäinen kosketus oli varovainen. Seuraava ei ollut. Eetu avasi suunsa, veti minua lähemmäs ja hengitti nenän kautta liian nopeasti. Hänen otteensa kiristyi kyljelläni kuin hän olisi pelännyt minun katoavan, jos ote hellittäisi.
Minä en ollut katoamassa.
Hänen suunsa oli pehmeä ja lämmin, ja se pieni epävarmuus, jolla hän seurasi liikettäni, kiihotti minua enemmän kuin olin keittiönpöydän toisella puolella halunnut myöntää. Yksitoista vuotta ei tuntunut suudelmassa numerolta. Se tuntui siinä, kuinka tarkasti Eetu odotti jokaista vastaustani ja kuinka paljon minä nautin siitä, että sain antaa sen.
Irrottauduin sen verran, että näin hänen kasvonsa.
– Ei kiirettä, sanoin.
– Helpommin sanottu.
– Siksi minä sanoin sen.
Otin häntä kädestä ja johdatin makuuhuoneeseen.
Oven takana olivat vain petaamaton sänky ja aamulla lattialle jäänyt kirja. Eetu katsoi huonetta nopeasti, sitten minua. Seisoin hänen edessään ja avasin farkkujeni napin.
– Saat riisua minut.
Hänen sormensa tarttuivat vetoketjun vetimeen. Ensimmäinen yritys lipsahti, koska kädet tärisivät. Eetu kirosi hiljaa.
– Mekaanikko, sanoin.
– Autoissa ei yleensä ole näin pientä vetoketjua.
– Toivottavasti et myöskään hengitä niiden niskaan.
Eetu nauroi, ja toinen yritys onnistui. Hän veti farkut jalastani, laskeutui niiden mukana polvilleen ja jäi hetkeksi katsomaan mustia pikkuhousujani. Katseessa oli niin avointa halua, että vatsani jännittyi.
Hän suuteli reittäni kankaan reunan vierestä, liian nopeasti ja hieman liian märästi. Halusin silti hänen tekevän sen uudestaan. Hänen halunsa tuntui siinä selvemmin kuin taito.
– Nouse, sanoin.
Eetu nousi. Vedin paidan pääni yli, avasin rintaliivit ja annoin niiden pudota lattialle. Hänen katseensa liikkui rinnoistani kasvoihini kuin tarkistaakseen, saiko hän katsoa.
– Saat koskea.
Hän tarttui rintoihini molemmin käsin. Liike oli innokas mutta liian kova. Kosketin hänen ranteitaan.
– Hitaammin.
Puristus hellitti heti. Eetu silitti peukaloilla nännejäni ja seurasi kasvojani. Kun toinen peukalo osui sopivalla paineella, hengitin terävämmin. Hän huomasi sen ja teki saman uudestaan.
– Noin minä pidän siitä, sanoin.
– Eli en vaihda heti johonkin hienompaan.
– Sinä opit nopeasti.
Riisuin häneltä paidan. Hoikka vartalo oli vielä vaaleampi kuin kasvot. Rintakehässä oli vähän karvaa ja käsivarsissa korjaamotöistä jääneitä pieniä naarmuja. Painoin suuni solisluun alle. Eetu veti henkeä niin syvään, että hänen rintansa kohosi huuliani vasten.
Eetu avasi vyönsä itse. Kun farkut ja alushousut putosivat, näin hänen kullinsa.
Se oli pieni myös täydessä erektiossa. Lyhyt, kapea varsi erottui hänen vaaleaa alavatsaansa vasten. En yrittänyt nähdä siinä mitään muuta kuin mitä se oli.
Eetu seurasi ilmettäni.
– Niin, hän sanoi.
– Niin mitä?
– Ei tarvitse teeskennellä, ettei se ole pieni.
– En teeskennellyt keittiössäkään.
Laskeuduin hänen eteensä polvilleni ja otin kullin käteeni. Se oli kova ja lämmin. Peukaloni ja etusormeni sulkeutuivat sen ympärille helposti, mutta Eetun hengitys muuttui heti, kun vedin hitaasti tyvestä terskaan.
– Minä pidän siitä, että se on sinun, sanoin. – Ja juuri nyt minä haluan sen lähelleni.
Eetu sulki hetkeksi silmänsä. Kun hän avasi ne, hänen kasvoillaan oli vielä jännitystä, mutta hän katsoi nyt käteni liikettä eikä vahtinut ilmettäni. Minäkin katsoin häntä, en pelkkää kullia. Halusin hänen huomaavan sen.
– Sano: haluan koskea sinua.
– Haluan koskea sinua.
Ensimmäinen yritys kuulosti suullisen kokeen vastaukselta.
– Sano vielä: haluan saada sinut nauttimaan.
– Haluan saada sinut nauttimaan.
Toisella kerralla hänen äänensä madaltui hieman.
– Nyt omin sanoin. Mitä haluat tehdä ensin?
Hän nielaisi.
– Haluan tietää, miltä pillusi tuntuu sormissani.
Se ei ollut sujuva viettelylause. Eetu sanoi sen katsomatta pois, ja juuri kömpelö suoruus sai minut haluamaan hänen kätensä iholleni.
– Hyvä alku.
Nousin ja vedin pikkuhousut pois. Sitten menin selälleni sängylle ja levitin jalkani. Eetu jäi seisomaan vuoteen vierelle kulli pystyssä, katse jalkojeni välissä.
– Koske minuun, sanoin. – Minä kerron, miltä tuntuu.
Hän tuli sängylle ja asettui polvilleen jalkojeni väliin. Oikea käsi laskeutui pillulleni. Sormenpäät kulkivat häpyhuulten yli, löysivät kosteuden ja alkoivat hieroa liian nopeasti laajaa aluetta. Eetu vaihtoi suuntaa, painetta ja sormea melkein jokaisella liikkeellä.
Jokainen muutos vei minut takaisin alkuun juuri, kun olin ehtinyt alkaa nauttia.
– Pysähdy, sanoin.
Eetun käsi jähmettyi heti.
– Ei tarvitse löytää kaikkea kerralla. Minulla ei ole kiire mihinkään.
Otin hänen kädestään kiinni ja ohjasin sen alemmas. Painoin hänen keskisormensa kosteuteeni, vedin sillä hitaasti häpyhuulten välistä ja nostin sitten sormen klitorikseni viereen.
– Tuossa. Älä suoraan kovaa sen päälle. Aloita vierestä.
Liikutin hänen sormeaan pienessä kaaressa. Kun paine oli sopiva, hellitin omaa otettani mutta pidin käteni hänen kätensä päällä.
– Hitaammin.
Eetu hidasti.
– Vähän enemmän painetta. Tuossa. Pidä sama rytmi.
Hän piti. Liike oli aluksi varovaisen jäykkä, mutta tasaantui pian. Suljin silmäni ja annoin lantioni liikkua kosketusta kohti. Käteni lepäsi vielä hänen kätensä päällä; vähitellen lakkasin ohjaamasta ja aloin vain seurata mukana.
Heti kun hengitykseni syveni, Eetu nopeutti.
– Ei, sanoin ja puristin hänen rannettaan. – Se äskeinen tuntui hyvältä.
Hän palasi hitaampaan tahtiin. Kehoni tunnisti liikkeen, ja lantioni nousi sitä kohti. Avasin silmäni. Eetu seurasi kasvojani niin tarkasti, että katse tuntui melkein toiselta kosketukselta. Hänen kullinsa seisoi vatsaa vasten ja nytkähteli välillä, mutta hän ei koskenut siihen. Hän piti huomionsa minussa, ja minä nautin siitä.
– Työnnä yksi sormi sisään, sanoin. – Jatka toisella kädellä tuosta.
Hän vaihtoi asentoa kömpelösti, ja rytmi katkesi. Odotin, kun hän sai molemmat kädet paikoilleen. Eetu kostutti sormensa pillullani ja työnsi keskisormen sisään. Se liukui helposti, mutta sisälläni hän alkoi taas liikkua kiireisin, edestakaisin vedoin.
– Ei noin pitkää liikettä. Koukista vähän.
Otin taas hänen kädestään. Ohjasin sormen asentoa ja näytin lyhyen, painavan liikkeen pilluni etuseinämää vasten. Toisen käden sormet löysivät klitorikseni uudestaan.
– Nyt yhdistä ne. Rauhassa.
Eetu katsoi ensin käsiään, sitten minua. Rytmit eivät osuneet yhteen, mutta kumpikin liike pysyi tarpeeksi tasaisena. Kun hänen sisälläni oleva sormensa painoi oikeaan kohtaan, voihkaisin.
Hän pysähtyi lähes kokonaan.
– Miksi lopetit?
– Luulin satuttaneeni.
– Jos satutat, minä sanon. Tuo oli hyvä ääni.
– Okei.
– Tee se uudestaan.
Hän teki. Tällä kertaa voihkaisin tarkoituksella niin avoimesti, ettei ääntä voinut tulkita varoitukseksi. Eetun suu avautui hieman.
– Tuntuuko tuo oikeasti noin hyvältä?
– Tuntuu. Jatka.
Nautinto alkoi kertyä hitaasti. Lakkasin odottamasta seuraavaa muutosta ja annoin lantioni hakea hänen käsiään. Orgasmi oli vielä kaukana, mutta halusin kosketuksen jatkuvan. Kun pyysin lisää painetta, Eetu lisäsi vain vähän. Kun lantioni vetäytyi, hän seurasi liikettä pakottamatta minua takaisin. Välillä unohdin vastata hänen katseeseensa. Silmäni painuivat kiinni, ja voihkaisin tällä kertaa yrittämättä näyttää hänelle mitään.
Lopulta pysäytin hänet itse.
– Nyt suulla.
Eetu veti sormensa ulos ja kumartui jalkojeni väliin. Hän suukotti ensin häpykumpuani, sitten toista häpyhuulta. Katsoin hänen sekaisia hiuksiaan ja tunsin uudestaan ikäeron kihelmöinnin. Minä makasin alasti ja avoinna, ja Joonaksen kahdeksantoistavuotias pikkuveli odotti minulta ohjetta kasvot pilluni edessä. Ajatus oli niin sopimaton, että se sopi minulle erinomaisesti.
Eetun kieli osui suoraan klitorikselle liian kovaa. Reiteni nytkähti.
– Pehmeämmin. Kielen litteällä puolella.
Hän muutti asentoa. Seuraava nuolaisu kulki hitaana ja leveänä pilluni alareunasta ylös asti.
– Hyvä. Uudestaan.
Eetu toisti liikkeen. Kolmannella kerralla hän käänsi päätään ja vaihtoi suuntaa.
– Miksi vaihdoit?
Hän nosti kasvonsa.
– En tiedä. Ajattelin, että se olisi monipuolisempaa.
– Minä en kaipaa ohjelmanumeroa. Minä haluan tuntea sen, mikä juuri alkoi toimia.
Eetu hymyili pilluni yläpuolella.
– Olet aika vaativa opettaja.
– Sinä pyysit käytännön opetusta.
– En valita.
– Sano se paremmin.
Hän mietti hetken, kasvot yhä reisieni välissä.
– Haluan nuolla sinua niin kuin sinä haluat.
Lause oli vähän jäykkä, mutta halu kuului siitä. Halusin hänen painavan suunsa takaisin minuun. Äsken olin ehtinyt neuvoa kokonaisin lausein. Nyt sanat alkoivat tuntua turhan hitailta.
– Sitten juuri niin.
Hän laski suunsa takaisin. Kieli kulki samaa hidasta reittiä uudestaan ja uudestaan. Pidin kättäni hänen niskassaan ja ohjasin häntä kevyesti, kunnes kosketus osui klitorikseni viereen.
– Tuossa. Jää siihen.
Hänen kielensä teki lyhyttä, tasaista kaarta. Tunsin jokaisen vedon selvemmin kuin edellisen. Työnsin sormeni hänen hiuksiinsa ja nostin lantiotani suuta vasten. Eetu pysyi siinä, mihin olin hänet ohjannut, vaikka minä en enää malttanut maata hiljaa.
– Nyt yksi sormi sisään.
Eetu toi käden reiteni alta. Sormi liukui pilluuni, ja hän koukisti sen niin kuin olin näyttänyt. Ensimmäinen liike osui vähän sivuun. Toinen painoi oikeaan kohtaan.
– Siinä. Älä muuta mitään.
Hän ei muuttanut.
Eetu ei enää vaihtanut liikettä jokaisen reaktioni jälkeen. Kieli jatkoi klitoriksellani, sormi painoi sisältä tasaisesti, ja vapaa käsi puristi reittäni. Nautinto nousi alavatsaan ja katkoi hengitystäni. Puristin hänen hiuksiaan. Mitä voimakkaammin lantioni liikkui, sitä selvemmin tunsin hänen pysyvän samassa tahdissa. Sain antaa nautinnon kasvaa miettimättä, mihin hänen suunsa seuraavaksi siirtyisi.
– Juuri noin, sain sanottua.
Eetu äännähti vasten pilluani. Värinä kulki klitorikseen ja sai orgasmin äkkiä paljon lähemmäs.
– Sano mitä teet, pyysin.
Hän nosti suutaan vain sen verran, että sai sanottua:
– Nuolen sinut tulemaan.
Sanat olivat hieman epäselvät kosteaa ihoani vasten. Juuri siksi ne tuntuivat todellisilta.
– Tee se.
Eetun sormi jatkoi liikettä, ja hänen kielensä pysyi rytmissä. Orgasmi kertyi kosketus kosketukselta, kunnes odotus purkautui niin voimakkaana, että reiteni sulkeutuivat hänen päänsä ympärille.
Voihkaisin ääneen ja painoin takaraivoni tyynyyn. Pilluni supistui Eetun sormen ympärille. Lantioni nytkähteli hänen suutaan vasten, ja hän jatkoi, kunnes vedin hänen hiuksistaan kevyesti taaksepäin.
– Nyt riittää.
Eetu nosti kasvonsa. Leuka kiilsi ja hengitys kulki suun kautta. Hän katsoi minua niin tarkasti, että melkein nauroin.
– Tulitko sinä oikeasti?
– Tulin.
– Et vain siksi, että minä saisin ajatella onnistuneeni?
– Minä en purista reisilläni kenenkään päätä pelkästä kohteliaisuudesta.
Hänen hymynsä levisi hitaasti. Hartiat laskeutuivat, ja hän veti syvään henkeä. Ensimmäistä kertaa sinä iltana Eetu ei näyttänyt varautuvan johonkin, mikä pyyhkisi hymyn heti pois.
Kurotin häntä kohti.
– Tule tänne.
Eetu nousi päälleni ja suuteli minua. Maistoin itseni hänen suustaan. Hänen kullinsa painui vatsaani vasten, edelleen kovana, ja kun suljin sormeni sen ympärille, Eetu voihkaisi suuhuni.
– Minä olen aika lähellä jo, hän sanoi.
– Hyvä. Ei meidän silti tarvitse lopettaa siihen.
Hän kohotti päätään.
– Miten?
Nousin sängystä ja hain kylpyhuoneesta tumman pyyhkeen. Levitin sen keskelle vuodetta.
– Tätä varten. Mene selällesi hetkeksi.
Eetu teki kuten pyysin. Istuin hänen viereensä ja pidin kättäni hänen reidellään.
– Käytit siis kondomia molempien aiempien kanssa?
– Käytin. Kummallakaan kerralla se ei rikkoutunut.
– Minulla on kierukka. Se on luotettava ehkäisy, mutta ei suojaa kummankaan mahdollisilta tartunnoilta.
Eetu nyökkäsi vakavana.
– Minä haluan ottaa sinut ilman kondomia, sanoin. – Tämä on minun päätökseni, tänään ja sinun kanssasi.
– Oletko varma?
– Olen.
Kerroin hänelle täsmälleen, mitä tapahtuisi. Hän saisi työntyä minuun ja laueta niin nopeasti kuin laukesi. Hänen ei tarvinnut pidättää väkisin eikä pyytää anteeksi. Kun siemensyöksy alkoi, hän vetäytyisi ja antaisi sperman tulla vatsalleni. Minä pyyhkisin sen pois. Jos hänen kullinsa pysyisi kovana, hän työntäisi sen heti takaisin sisääni ja jatkaisi.
– Heti? Eetu kysyi.
– Heti. Ensimmäinen laukeaminen ei ole loppumerkki.
– Entä jos tulen viidessä sekunnissa?
– Silloin meillä on ensimmäiset viisi sekuntia hoidettu nopeasti.
Eetu naurahti, mutta katse pysyi vakavana.
– Eli minun ei tarvitse lopettaa siihen, hän sanoi.
– Ei. Jos pysyt kovana, jatkat minun kanssani saman tien.
Hän nyökkäsi. Jännitys näkyi yhä hänen kasvoillaan, mutta hän katsoi minua suoraan. Minä halusin hänet sisääni, eikä minun tarvinnut enää peittää sitä.
Menin selälleni pyyhkeen päälle. Eetu asettui jalkojeni väliin. Hän oli juuri saanut minut orgasmiin, mutta hänen käsissään oli taas pieni vapina. Vedin hänet suudelmaan ja pidin siinä, kunnes hengitys rauhoittui.
– Katso minua, sanoin.
Eetu otti kullinsa käteensä ja painoi terskan pilluni suulle. Pieni koko ei venyttänyt minua eikä aiheuttanut sitä raskasta ensimmäistä painetta, josta tavallisesti pidin. Tunsin silti terskan lämmön ja paljaan ihon aivan eri tavalla kuin kondomin läpi.
Hän työntyi sisään yhdellä varovaisella liikkeellä. Kulli katosi minuun helposti.
Eetun suu avautui. Hän jäi liikkumatta ja tuijotti minua.
– Miltä tuntuu? kysyin.
– Liian hyvältä.
– Se ei ole vielä ongelma. Liiku.
Hän veti ulos melkein kokonaan ja työnsi takaisin. Ensimmäiset liikkeet olivat lyhyitä ja kiireisiä. Laitoin käteni hänen lantiolleen.
– Hitaammin. Koko liike.
Eetu yritti. Toisella pitkällä työnnöllä hänen kasvojensa lihakset kiristyivät.
– Minä tulen, hän hengähti.
– Sitten vedä ulos.
Eetu vetäytyi nopeasti ja nousi polvilleen. Otin hänen kullinsa käteeni vain ohjatakseni sen vatsani päälle. Ensimmäinen spermasuihku osui navan alapuolelle, seuraava ylemmäs vatsalleni. Eetu voihkaisi, vartalo jännittyneenä ja katse kiinni siinä, mihin hän tuli.
Siihen kului ehkä kaksikymmentä sekuntia ensimmäisestä työnnöstä.
Halusin hänet heti takaisin sisääni.
Tartuin pyyhkeen reunaan ja pyyhkäisin sperman vatsaltani. Eetun kulli oli yhä kova, terska märkä omasta spermasta. Hän jäi sekunniksi katsomaan minua samalla varautuneella ilmeellä kuin keittiössä, aivan kuin odottaisi pettymystä ja sanoja, jotka päättäisivät illan siihen.
Levitin jalkani uudestaan.
– Takaisin.
Eetu painoi terskan pilluni suulle. Asetin käteni hänen pakaralleen ja vedin. Sama kulli liukui heti takaisin sisääni, edelleen täysin kovana. Hän huokaisi yllättyneesti, kun lantio painui taas reisiäni vasten.
– Nyt jatkat, sanoin.
Hän liikkui.
Spermainen pyyhe jäi vatsani viereen, ja Eetun kulli liikkui taas sisälläni. Ensimmäinen laukeaminen oli jo ohi, mutta seksi jatkui samalla erektiolla, ilman taukoa. Eetun kulmat kohosivat, ja suupieleen tuli epäuskoinen hymy kesken työnnön. Hymyilin takaisin.
– Minä olen vieläkin sisälläsi, hän sanoi.
– Niin olet. Tee sillä jotakin.
Eetu nauroi hengästyneesti ja suuteli minua. Tällä kertaa hän pystyi vetäytymään hitaammin ja työntymään takaisin ilman, että vartalo jännittyi heti laukeamisen partaalla.
– Pitkä liike, sanoin hänen suuhunsa. – Älä kiirehdi.
Työnnöt pitenivät. Kulli tuntui yhä pieneltä: se ei täyttänyt minua eikä tuottanut sitä voimakasta painetta, jota isosta sain. Nautin silti Eetun lantiosta omaani vasten, hänen lämpimästä vartalostaan päälläni ja katseesta, joka pysyi kasvoissani. Olin jo tullut hänen suullaan. Nyt sain katsoa häntä näin läheltä ja tuntea, kuinka paljon hän halusi minua. Sekin teki hyvää, aivan omalla tavallaan.
Ohjasin hänen oikean kätensä jalkojemme väliin.
– Etsi sama kohta kuin äsken.
Eetu löysi klitorikseni, mutta sormen liike katkesi jokaisella työnnöllä.
– Hidasta lantiota. Käsi ensin tasaiseksi.
Hän muutti asentoa niin, että paino jäi vasemmalle käsivarrelle. Oikea käsi sai enemmän tilaa. Sormi alkoi liikkua pienessä kaaressa.
– Tuossa. Pidä sama rytmi.
– Vaikka minä liikun eri tahtiin?
– Vaikka.
Eetu rypisti otsaansa keskittyessään. Hän mukautti sormensa liikettä reaktioihini yhtä herkästi kuin ennen yhdyntää. Kun nostin lantiotani, hän seurasi mukana. Reisieni jännittyessä liikaa hän kevensi painetta, ja minä rentouduin taas hänen allaan.
– Sano jotakin, pyysin.
– Mitä?
– Mitä sinä haluat tehdä minulle?
Eetun liike horjahti.
– Haluan panna sinua.
– Sinä panet jo. Jatka.
Hän punastui vielä sängyssäkin.
– Haluan saada sinut tulemaan uudestaan samalla kun kullini on sisälläsi.
Hän sai pitkän lauseen loppuun vain vaivoin, hengästyen sanojen välissä. Katse pysyi silti minussa. Sanat olivat kömpelöt mutta suorat, ja pilluni supistui hänen ympärillään. Hän oli saanut minut tulemaan kerran ja sanoi nyt haluavansa tehdä sen uudestaan.
Eetu huomasi.
– Tuo tuntui, hän sanoi.
– Niin tuntui. Sano uudestaan.
– Minä haluan tuntea, kun tulet minun kullini ympärille.
Äänessä oli nyt enemmän varmuutta. Hän ei enää kysynyt katseellaan, oliko sanonut oikein. Kuulin hänen halunsa ja tunsin sen jokaisessa työnnössä.
– Pidä sormesi juuri noin.
Eetu piti rytmin. Hänen työnnöistään tuli vähitellen pidempiä, mutta hän ei yrittänyt korvata kokoa voimalla. Kun hengitys alkoi taas kiihtyä, hän hidasti itse ennen kuin pyysin.
– Hyvä, hengähdin.
– Olen lähempänä.
– Sitten rauhoita lantiota, älä kättä.
Hän jäi melkein paikalleen sisääni ja jatkoi sormillaan. Painoin kantapäät patjaan ja nostin lantiotani. Klitorikseni oli ensimmäisen orgasmin jäljiltä herkkä. Tasainen liike alkoi kasvattaa uutta jännitystä nopeasti.
– Nyt vähän enemmän painetta.
Eetu lisäsi.
– Tuossa. Juuri noin.
Hän katsoi minua samalla avoimella ilmeellä, joka oli saanut minut katsomaan häntä toisen kerran mökillä. Nyt annoin hänen nähdä peittelemättä, kuinka nautinto näkyi kasvoillani ja liikkeissäni.
– Haluan nähdä sen, hän sanoi oma-aloitteisesti. – Haluan nähdä, kun minä saan sinut tulemaan.
Hänen sormensa liikkui yhä samassa kohdassa, kun hän sanoi sen. Halusin hänen näkevän juuri sen, mistä hän puhui. Nautinto nousi alavatsaan ja sai pilluni kiristymään. Eetu veti terävästi henkeä mutta ei nopeuttanut.
– Älä lopeta, sanoin.
– En lopeta.
Hän työnsi taas hitaasti, piti kullinsa syvällä ja jatkoi kädellä samaa liikettä. Minä katsoin häntä niin kauan kuin pystyin. Sitten silmäni painuivat kiinni.
Toinen orgasmi tuli pienempänä mutta syvempänä kuin ensimmäinen. Se alkoi klitoriksesta, kulki lantioon ja sai pilluni supistumaan Eetun kullin ympärille. Vartaloni kohosi patjasta. Puristin hänen olkavarttaan ja päästin hänen nimensä suustani ilman, että olin aikonut sanoa sitä.
Eetu jatkoi vielä muutaman työnnön ajan sormi klitoriksellani, kunnes kosketus muuttui liian teräväksi.
– Nyt käsi pois, sanoin.
Hän nosti kätensä heti mutta jatkoi työntämistä. Pilluni supisteli yhä, ja tällä kertaa tunsin pienen kullin selvemmin juuri siksi, että lihakset puristuivat sen ympärille.
Eetun rytmi hajosi. Hän painoi otsansa omaani vasten.
– Minä tulen kohta uudestaan.
– Hyvä. Katso minua ja vedä ulos ajoissa.
Hän teki vielä muutaman työnnön. Tällä kertaa hän oli ehtinyt löytää tasaisen rytmin ennen kuin hänen ilmeensä muuttui. Silloin hän vetäytyi yhdellä hallitulla liikkeellä ja nousi polvilleen.
Otin pyyhkeen valmiiksi mutta en koskenut hänen kulliinsa. Eetu piti siitä itse kiinni, katsoi minua ja antoi toisen siemensyöksyn tulla vatsalleni. Ensimmäinen sykäys osui kylkiluiden alle, seuraavat alemmas. Hän voihkaisi nimeni ja puristi kulliaan, kunnes viimeinenkin pisara valui terskasta iholleni.
Eetu katsoi minua hengästyneenä ja lähes hölmistyneen tyytyväisenä. Hänen ilmeestään puuttui se varautunut odotus, jonka olin nähnyt ensimmäisen laukeamisen jälkeen.
Pyyhin vatsani samalla pyyhkeellä ja ojensin puhtaamman kulman hänelle. Eetu kuivasi kullinsa, kaatui viereeni selälleen ja jäi tuijottamaan kattoa.
Makasin kyljelläni häntä kohti. Hänen rintakehänsä nousi nopeasti. Suupielessä oli pieni hymy, jota hän ei ilmeisesti saanut hallittua.
– No? kysyin.
– Minun pitää ehkä tarkistaa, olenko minä sama ihminen kuin tunti sitten.
– Henkilöllisyystodistus on farkkujesi taskussa.
Eetu käänsi päänsä minua kohti.
– Nautitko sinä oikeasti?
– Sait minut tulemaan kahdesti.
– Mutta toinen kerta. Oliko se minun kullistani vai kädestä?
– Molemmista ja siitä, mitä sanoit. Kullisi yksin ei olisi riittänyt minulle, eikä sen tarvitsekaan riittää yksin. Sinä pidit sormesi täsmälleen siinä missä pyysin, vaikka itse olit lähellä laukeamista. Se oli erityisen hyvää.
Eetu oli hetken hiljaa.
– Kukaan ei ole sanonut minulle mitään tuollaista.
– Olit ollut yhdynnässä kaksi kertaa. Tilastollinen aineistosi oli heikko.
Hän naurahti.
– Ja minä pystyin jatkamaan heti.
– Pystyit.
– Luulin, että jos tulen nopeasti, se on siinä.
– Joskus kulli pehmenee ja tarvitaan tauko. Joskus ei. Tänään ei tarvittu. Vaikka tarvittaisiin, sinulla on kädet, suu ja kyky kysyä. Tärkein asia ei ollut se, kuinka kauan ensimmäinen kierros kesti.
– Vaan etten minä lopettanut.
– Ja että kuuntelit.
Eetu nosti käteni huulilleen ja suuteli rystysiä. Sen jälkeen hänen sormensa jäivät omiini. Tällä kertaa en ohjannut niiden paikkaa, painetta tai rytmiä. Annoin hänen vain pitää kiinni.
Makasin vielä hetken hänen vieressään ja annoin käsiemme pysyä yhdessä. Olisin voinut pyytää häntä jäämään. Keittiössä oli ruokaa, ja huonoja elokuvia olisi löytynyt enemmän kuin yhden suhteen tarpeisiin. En tehnyt sitä. Halusin jättää ensimmäisen illan tähän. Eetu veisi salaisuuden mukanaan kotiin, ja kumpikin voisi halutessaan palata sen luo.
Nousimme, peseydyimme vuorotellen ja pukeuduimme. Eetu löysi paitansa makuuhuoneen lattialta. Keittiössä hänen kahvinsa oli kylmennyt mukiin. Hän joi siitä silti kulauksen ja irvisti.
– Tätä ei tarvitse opetella nauttimaan, sanoin.
– Hyvä. Yksi oppitunti kerrallaan.
Eteisessä Eetu veti farkkutakin päälleen. Hän oli jo avaamassa ovea, kun kääntyi takaisin ja suuteli minua. Suudelma oli lyhyt, mutta tällä kertaa hän ei odottanut minun aloittavan.
– Kiitos, hän sanoi.
– Älä kiitä kuin olisit käynyt ensiapukurssilla.
– Mitä minun pitäisi sanoa?
– Sinä opettelet jo puhumaan omin sanoin.
Eetu hymyili.
– Oli ihan helvetin hyvää.
– Paljon parempi.
Hän lähti. Kuulin hänen askeleensa portaissa ja alaoven sulkeutuvan. Sitten keräsin mukit keittiöstä, vein pyyhkeen pyykkikoriin ja palasin kirjoituspöydän ääreen. Käsikirjoitus oli odottanut näytöllä koko illan. Luin saman lauseen kolmesti ymmärtämättä siitä sanaakaan.
Puhelin värähti pöydällä vähän ennen puoltayötä.
Milloin on seuraava tunti?